Perjantaina tosiaan mentiin Tiukun ja Onnin kanssa Saria juna-asemalle vastaan. Onni on kasvanut niin paljon, että Sarikin joutui toteamaan pojan olevan kohta iso miehenalku. Eikä enää yhtään niin tonnikeiju kuin syntyessään. Mitä nyt ehkä tuo perä vähän painaa, mut edestä katsottuna Onni on varsinainen Swatzeneggeri. :) Tiuku oli ihan riemunkiekaleissa Sarin nähdessään ja suukkoja sateli ilmassa tuhatmäärin. Yöllä Tiuku kävikin tarkistamassa, että valtakunnassa ja Sarilla kaikki hyvin. Sitten kömmittiin taas tyytyväisenä äireen viereen. Tosin ei liian liki. Niin kuin totesin, kävimme hieman viihteellä Turun yöelämässä ja saattaa olla, että äiti ei tuoksunut järin hyvältä... ;)
Lauantaina herättiin yllättävänkin ajoissa ja kun oltiin tolkuissamme, käytiin koirapuistossa ulkoilemassa. Koko viikonlopun oli ilmat niin aurinkoiset ja ihanat, että alkoi olla jo ihan kesäfiilis!
Onni ottaa aurinkoa
Lauantaina avasimme sitten myös grillikauden. Oivoi, niitä tuoksuja!! Olis maistunut sienet homejuuston ja tuorejuuston kera muuten Tiukulle, Onnille ja Essillekin!!! Sellainen kerjäläisooppera käytiin ruokapöydän alla. Onni yritti kuonollaan sähköttää viestejä yläilmoihin: mä olen täällä, voisin auttaa niitten ruokien syömisessä jos käy liian vaativaksi teille se homma... Ei tullut herkkuja, trimmiveistä kylläkin.
Sari trimmasi kaikki kolme ja minä yritin opetella. Onnia nyt ei niinkään paljoa vielä luonnollisestikaan kynitty ja Tiukua ei tarvitse... mutta Essi-rinsessassa oli aika paljon karvaa, jolle heitettiin hyvästit. Essi on aina kaunis, vaikka musta roskasäkki yllään, mutta voi hyvänen aika, mikä söpöliini sieltä kuoriutukaan. Mummi tietenkin trimmasi Sarin kanssa enemmän Essiä mutta pääsin minäkin vähän harjottelemaan. Ihan hyvä niin, koska Onnin kanssa sitä joutuu tekemään. Tiuku on niin sileä versio, että siihen riittää pari hohkakiven vetoa ja harjaus. Niin, että kiitos vaan Essi kun annoit noviisiin reenata!! Onnikin antoi hienosti itseään käsitellä. Olen ylpeä heistä kaikista. Varsinkin Essistä, koska hän joutui siinä pöydällä pisimpään olemaan ja Essi antoi trimmata itseään kuin unelma. Kiltti tyttö kun on. Mummi oli haljeta ylpeydestä ja jaksoi kehua pitkin iltaa kuinka kaunis Essi on. Niin onkin!!
Sunnuntaina sitten olikin se vilinää-osio luvassa. Merja, Jari ja Sofia saapuivat vierailulle kera Russun ja Kapun. IHANA KAPU! Siis niin suloinen ettei mitään järkeä. Veljekset pistivät hieman härdelliä pystyyn juosten ja painien pitkin pihaa. Sitten ne tunteetkin hieman välillä kuumenivat liikaakin, mutta suuremmilta sotatiloilta onneksi vältyttiin. Rauhanneuvottelija-Sari komensi pojat ojennukseen alle kahdessa sekunnissa. :D Tosin se ei estänyt uusia murinoita, mutta se nyt kuuluu asiaan. Niin kauan leikki sujui hienosti kun oli tilaa eikä puistotädit puuttuneet menoon, mutta sitten kun joku meni väliin alkoi välitön "KUKA ON KINGI? HÄH? RUPEETSÄ MULLE?????!!!! ÄRRRRRÄRRRÄÄRÄRÄRRR!!!" Minä, näin lastenpsykiatrisena sairaanhoitaja, holdasin Onnia. Tiukka syliote ja käsi silmille. Hyvät vinkit sain Sarilta tilanteen katkaisemiseen noin niin kuin vastaisuudenkin varalle.
Hieman vauhdikasta menoa, ei tahtonut kamera pysyä perässä
Ota kiinni, mandariini....
Russu oli hyvä leikkitäti
Laitan tuonnempana lisää kuvia tuosta viikonlopusta. Nyt on vissiin pakko kiirehtiä töihin... höh, just ku olis ollu hyvää juttua kerrottavana. Mutta myöhemmin siis lisää... :) Kuullaan taas.
Kommentit